Netti mullisti työn ja vapaa-ajan

Nykymaailmaa on vaikea kuvitella ilman nettiä. Netin kautta olemme yhteydessä ystäviimme, etsimme sisustustuotteiden ja muiden tavaroiden myyjiä ja sivistämme itseämme. Tässä tekstissä perehdymme hieman internetin historiaan ja tapoihin, joilla se on mullistanut niin vapaa-aikamme kuin osittain työelämänkin.

Armeijan ja yliopiston käytöstä lopulta kaikille

Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa on syntynyt monta maailmamme mullistanutta keksintöä, sillä maan yliopistoihin kerääntyvät maailman parhaat asiantuntijat, joilla on erinomaiset puitteet tutkia luonnonilmiöitä ja soveltaa näitä ilmiöitä käytäntöön. Toinen innovaatioiden lähde Yhdysvalloissa on ollut armeija, sillä Setä Samulin joukot ovat aina saaneet erittäin suurta poliittista ja rahallista tukea valtiolta.

Tarvittiin sekä yliopistoja että armeijaa, jotta internetin edeltäjä ARPANET saatiin kehitettyä. ARPANET laitettiin pystyyn vuonna 1969 ja suljettiin vuonna 1990. Verkko ulottui laajimmillaan Yhdysvaltain länsirannikolta itään saakka. Vuonna 1973 Norjasta tuli ARPANETin ensimmäinen ulkomaa, kun norjalais-amerikkalainen seisminen tutkimuslaitos yhdistettiin verkkoon satelliitin kautta.

Vuonna 1982 TCP/IP-tekniikka standardoitiin, ja internetin kehitys pystyi alkamaan toden teolla. 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa ensimmäiset palveluntarjoajat alkoivat markkinoida internetyhteyksiä. 1990-luvun loppupuolella arvioitiin nettiliikenteen kasvavan 100 prosenttia vuodessa ja käyttäjämäärän vastaavasti 20-50 prosenttia. Vuonna 2011 netin käyttäjiä arvioitiin olevan noin kaksi miljardia, eli vajaa kolmannes koko maapallon väkiluvusta.

Tutkimuskäytöstä viihteen Mekaksi

Alussa nettiä käytettiin lähinnä yliopistoissa. Siellä netin tarkoituksena oli tiedonvälitys toisten yliopistojen kanssa. Käyttäminen oli monimutkaista ja yhteys valitettavan epävakaa. 1960- ja 1970-luvuilla kirjastot ryhtyivät kokoamaan tietokantoja aineistoistaan Internetiin. Myöhemmin netti levisi muun muassa yrityksiin, jossa sitä käytettiin vastaavanlaisiin tarkoituksiin.

Internetin käyttäjämäärän kasvu edellytti tietokoneiden ja yhteyksien kehitystä niin edullisiksi, että yksittäisillä kotitalouksilla oli varaa ostaa tietokone ja käyttää nettiä. Alussa netin käyttö rajoittui alkeellisten keskustelupalstojen käyttöön, joilla sai neuvoja lähes asiaan kuin asiaan liittyen. Myöhemmin yhteyksien nopeutuessa netissä alettiin jakaa kuvia ja lopulta videoita.

Yhteyksien nopeutuminen on johtanut valtavaan muutokseen tavoissa, joilla viihdytämme itseämme. Siinä missä televisioiden aikana joutui omaa suosikkisarjaa varten olemaan ruudun edessä täsmälleen oikeaan aikaan, voi nettiaikana katsoa juuri silloin kun huvittaa. Myös tarjonnan määrä on kasvanut valtavasti, ja hyvän sarjan valitseminen on helppoa, koska YouTube ja IMDb ovat pullollaan arvosteluita. Viimeisimpänä villityksenä ovat nousseet tubettajat, jotka tekevät omin voimineen sisältöä parhaaksi katsomallaan tavalla ilman tuotantoyhtiötä tai muuta vastaavaa tukea. Käytännössä mistä tahansa kuviteltavasta aiheesta löytyy sisältöä netistä.

Läppärit ja yhteydet mahdollistivat työnteon missä vain

Kuten kerroimme aiemmassa artikkelissamme, tietokoneiden langattomien yhteyksien kehitys sekä pienentyvä koko saivat aikaan työelämän murroksen. Jos toimistolla ei ehtinyt vastata jokaiseen sähköpostiin, voi sen tehdä nykyään vaikkapa junassa tai kahvilassa. Nettiaika ei ole ollut vain pelkkää onnea ja iloa, sillä esimerkiksi Ranskassa ammattiliitot huolestuivat siitä, että työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Niinpä jotkut yritykset ovat jopa estäneet tietoverkkojensa toiminnan työaikojen ulkopuolella.

Myös kaupanteko muuttuu

Nettikaupat ovat kehittyneet erityisesti 2010-luvulla, ja ne alkavat jo syödä kivijalkakauppojen leipää. Nettikaupan etuna on, että ei tarvita kalliita seiniä, hyllyjen täyttäjiä ja myyjiä. Lisäksi valikoima voi olla paljon suurempi. Nettikauppaa dominoivat ulkomaiset toimijat, mutta myös kotimaisilta kauppiailta on nähty menestyksekkäitä peliliikkeitä.