Radion historiaa

Radiotoiminta alkoi Suomessa 1920-luvulla, jolloin Suomen Yleisradio aloitti toimintansa. Radion merkitystä on vaikea nykyaikana ymmärtää, mutta isovanhempiemme sukupolvelle radio oli todella se kaikista tärkein media. Ennen radiotoiminnan alkamista ihmiset elivät pelkän sanomalehden varassa. Sanomalehti toimitti uutisia vain kerran päivässä, joten esimerkiksi suurista onnettomuuksista tai sotien syttymisestä saatiin tietoa vasta seuraavan päivän lehdestä. Radio mullistikin joukkoviestinnän, sillä nyt uutisia pystyttiin välittämään reaaliajassa. Vuonna 1939 talvisodan syttyessä suurin osa suomalaisista kuuli asian radiosta heti sodanjulistuksen jälkeen. Radio ei toki ollut pelkästään uutisia varten. Se tuotti myös aikansa saippuasarjoja ja sen kautta kuunneltiin myös esimerkiksi kirkollisia toimituksia.

Ylen rinnalle tuli kaupallinen radio

Aluksi radiotoiminta oli täysin julkisen Yleisradion varassa. Yle sai kilpailijoita oikeastaan vasta 1980-luvulla, jolloin ensimmäiset kaupalliset radiokanavat ilmestyivät markkinoille. 1980-luvulta alkaen kaupallisessa radiossa työskennelleen Leena Puntilan työuraan linkittyy Suomen kaupallisen radion koko historia. Puntila on toiminut toimitusjohtajana muun muassa sellaisilla radiokanavilla kuin RadioPori, RadioSata, Radio 957 ja KissFM. Nykyään Puntila on saksalaisen Bauer Median toimitusjohtaja. Yritys omistaa esimerkiksi Radio Novan. Nykyään Ylen ja kaupallisten radiokanavien toiminta elää rinnakkain sulassa sovussa. Yle keskittyy ohjelmistossaan yhä asiaohjelmiin ja pidempiin journalistisiin tuotoksiin. Kaupallinen media puolestaan soittaa viimeisimpiä listahittejä ja käyttää vetovoimatekijöinä karismaattisia juontajia. Esimerkkinä tästä toimii esimerkiksi Nelonen median radiokanava SuomiPop, jonka juontajat Jaajo, Anni ja Perälä ovat toimineet kanavan aamutiimin vetäjinä jo vuosia. Juontajat ovat nousseet radiotyöstä koko Suomen julkkiksiksi ja he juontavat myös useita televisio-ohjelmia.

Onko radio kuolemassa?

Radion kuolemaa on ennustettu 1960-luvulta alkaen, jolloin televisiot alkoivat yleistyä kodeissa. Kuitenkin vielä 2010-luvulla radiolla menee hyvin. Toki tekniikka on muuttanut ihmisten tapoja kuunnella radiota. Siinä missä ennen koko perhe kerääntyi iltaisin radiovastaanottimen ääreen kuuntelemaan yhdessä Markus-sedän lastentuntia, kuunnellaan radiota nykyään lähinnä autossa ja työpaikoilla. Etenkin työmatkoilla suomalaiset kuuntelevat paljon radiota. Myös internet on tuonut radiotoimintaan ihan uuden ulottuvuuden. Siinä, missä osoitteesta Byggmax.fi saa ostettua rakennustarvikkeet, voi radiotakin kuunnella nykyään netissä. Suurin osa lähetyksistä on lisäksi kuunneltavissa varsinaisen suoran lähetyksen jälkeen podcasteina. Luottavaisin mielin voidaankin todeta, että radiolla on yhä tärkeä paikkansa joukkoviestinten joukossa, ja suomalaiset ovatkin poikkeuksellisen innokkaita radionkuuntelijoita. Radio ei siis ole kuolemassa, vaan se porskuttaa hyvinvoivana vielä kohti 2020-lukua ja omia 100-vuotisjuhliaan.