Tässä artikkelissa kerromme kuinka Internet kehittyi radioteknologiasta. Internet on ollut yksi mullistavimpia – ellei mullistavin – 2000-luvun teknologinen kehitys. Internetin juuret olivat alun perin vaatimattomissa kommunikaatiokokeiluissa eri yhdysvaltalaisten yliopistojen välillä, josta tuli verrattain lyhyessä ajassa globaali mullistaja. Maailma ei olisi lähelläkään nykyisen kaltaista ilman internetin kehittymistä. Ilman radioteknologiaa, internet olisi kuitenkin käsite, jota ei tuskin kukaan edes pystyisi kuvittelemaan, joten radioteknologia oli ehdoton edellytys tuntemallemme Internetille. Internet ja radioteknologia Vaikka Internet ja radio ovat omalla tavallaan hyvin erilaisia teknologioita, niiden

Digitalisaatio on mullistanut maailmaa lähestulkoon yhtä paljon kuin monet elintärkeät keksinnöt. Vaikkei digi ole meidän elämämme kannalta välttämätöntä, jokainen varmaan myöntää, että se kyllä helpottaa monia asioita. Tämän digitalisaation myötä voimme entistä helpommin vahtia aikaa, etsiä tietoa ja varsinkin kommunikoida. Tämä kaikki eteni vieläpä astetta kovemmalle tasolle, kun digitalisaation ehkäpä mullistavin uutuus, älypuhelimet, esiteltiin 2000-luvulla. On hassua ajatella, että älypuhelimet ovat olleet olemassa vasta niin pienen aikaa, mutta jo nyt ne tuntuvat kasvaneen kiinni yhden jos toisenkin käteen. Monille pelkkä

Nykymaailmaa on vaikea kuvitella ilman nettiä. Netin kautta olemme yhteydessä ystäviimme, etsimme sisustustuotteiden ja muiden tavaroiden myyjiä ja sivistämme itseämme. Tässä tekstissä perehdymme hieman internetin historiaan ja tapoihin, joilla se on mullistanut niin vapaa-aikamme kuin osittain työelämänkin. Armeijan ja yliopiston käytöstä lopulta kaikille Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa on syntynyt monta maailmamme mullistanutta keksintöä, sillä maan yliopistoihin kerääntyvät maailman parhaat asiantuntijat, joilla on erinomaiset puitteet tutkia luonnonilmiöitä ja soveltaa näitä ilmiöitä käytäntöön. Toinen innovaatioiden lähde Yhdysvalloissa on ollut armeija, sillä Setä Samulin joukot

Radiotoiminta alkoi Suomessa 1920-luvulla, jolloin Suomen Yleisradio aloitti toimintansa. Radion merkitystä on vaikea nykyaikana ymmärtää, mutta isovanhempiemme sukupolvelle radio oli todella se kaikista tärkein media. Ennen radiotoiminnan alkamista ihmiset elivät pelkän sanomalehden varassa. Sanomalehti toimitti uutisia vain kerran päivässä, joten esimerkiksi suurista onnettomuuksista tai sotien syttymisestä saatiin tietoa vasta seuraavan päivän lehdestä. Radio mullistikin joukkoviestinnän, sillä nyt uutisia pystyttiin välittämään reaaliajassa. Vuonna 1939 talvisodan syttyessä suurin osa suomalaisista kuuli asian radiosta heti sodanjulistuksen jälkeen. Radio ei toki ollut pelkästään uutisia

Vielä viime vuosikymmeninä mökki oli paikka, jonne harvoin tuli vettä tai sähköä. Vesivessan sijaan käytössä oli huussi ja illat ja yöt tunnelmoitiin kesäyön hämärässä tai kynttilän valossa. Nykyään tilanne on toinen. Lähes jokainen suomalainen haluaa kesälomallaan nauttia myös erilaisista mukavuuksista. Välttämättömiin mukavuuksiin kuuluu suurimman osan mielestä sähkö ja sisälle tuleva vesi. Vesivessakin on käytössä yhä useammalla mökillä. Näiden perustarpeiden lisäksi moni haluaa tuoda mökille myös pienelektroniikkaa. Tableteista, älypuhelimista, läppäreistä ja televisioista ei olla valmiita luopumaan kesälläkään. Kun ennen mökillä selvittiin

  Laitteita riittää kaikenlaisia, yhä vain pienemmäksi menevät radiot ja rinkulat. Aikoinaan olivat jopa putken kokoisia, lämpenivät hitaasti ja rätisivät. Toisin on tänään, kun pienet mikrosirut ja nanomateriaalit pyörittää numeroita kuin räikköset rattia radalla. Sähkövirrat siirtyvät paikasta toiseen salamannopeasti, kääntelevät bittejä puolin ja toisin – hurjaa vauhtia sähköä kuluu. Miljoona bittiä ja tavua toisensa perään, farmi kasvaa ja kohta onkin jo kasassa kokonainen tietokone, hiiri tai massamuistilaite. Teratavuja tuhottoman hyvään hintaan Tilaa tarvitaan aina lisää, niin muodoin myös kaistaa ja

  Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, sanottiin aikoinaan, mutta tottahan se on että kuvakin kaipaa vierelleen ääntä ja älinää. Elektroniikka ja tietotekniikka erityisesti oli aikoinaan kovin mykkää ja mautonta. Vain näppäimistön vaimea kolina toi vihreänhohtavan kuvaruudun synkkään ja tylyyn olemiseen jotain sointua ja taustamelodiaa. Yhä vain kehittyneempi elektroniikka nosti television taulun asemaan ja sai mykät kehykset soimaan. Radio-Market elektroniikkaliikkeestä löytyy niin taulut ja tarvikkeet kuin kuvat ja ääni, sekä tietysti mokkulat ja modeemit. Stereosarjoja Äänet kuuluvat niin kodin kuin

  Puheaikaa ei koskaan ole riittävästi ja suu käy joskus reilumminkin kuin vain säkkiä myöden. Puhettako vain vaiko jotain sanomistakin, oli niin tai näin, niin hyvä puhelin on kuitenkin aina poikaa. Tuskin on sellaista väkeä nykyään joka ei puhelinta taskuunsa laittaisi, ja miksi olisi, onhan ihminen tehty toistensa kanssa puhumaan ja seurustelemaan. Jo aikoinaan palokunnassa opetettiin, että jos potilas puhuu ja pölisee, niin kyllä se ainakin jossain määrin perusterve on. Sitten jos puhe loppuu eikä ääntäkään tule, niin sitten on

  Kamerat on tätä päivää. Kulkeehan poliisit ja palokuntakin kameroiden kanssa tulen läpi ja tukaliinkin tilanteisiin. Itäisen Aasian vaativassa ja ruuhkaisessa liikenteessä moni tavallinenkin skootterikuski pistää kameran päähänsä ja kerää todistusaineistoa valmiiksi, että jos jotain tapahtuu, jää ainakin kamera jäljelle josta voi sitten katsella kuka teki mitä ja milloin. Kamerat ovat nykyään pelkkää elektroniikkaa, optiikkaakin on reilusti, mutta fotonien kaappaamisen jälkeen tekee pieni tietokone töitä valtavasti, muokkaa pikselit kuntoon, järjestää bitit jonoon ja upottaa kuvan sekaan tietoa ja tilanteita. Kuvien

  Pelaamalla pitkäkin päivä kulkee kuin tuosta vaan. Aika huristaa nopeammin kuin räikköset radalla. Maisemat vaan kiitää ja kuvitteelliset kaupungit ja maastot avautuu loputtomana ja ihmeellisenä kuin hologrammit ja surrealistinen taide. Peleissä pieni ihminen pääsee irrottautumaan todellisuudesta ja ottamaan tuntumaa siitä mitä mahdollisuuksia maailmankaikkeus tarjoaa. Virtuaalinen todellisuus muodostuu yhä vain toden tuntuisemmaksi, unen kaltaiseksi ympäristöksi, jossa ihminen voi olla ja kokea. Tavallinenkin pelikonsoli tai peliboksi tuo paljon ominaisuuksia ja elettävää. Isoon televisioon vaan laite kiinni ja johan aukeaa maisemat ja